Usko itseesi
Usko itseesi
Luottamus ja usko omaan tekemiseen asiassa kuin asiassa on äärimmäisen tärkeää. Varmasti kaikilla on hetkiä, jolloin usko itseensä hiipuu ja ei oikein tiedä minne suuntaan ponkaista ja jatkaa. Kumpa aina jaksaisikin olla yhtä ennakkoluuloton ja rohkea niinkuin pieni lapsi. Heiltä voimme monta kertaa oppia tällaisissa asioissa. Tietysti on tärkeää tarkkailla ja olla kriittinen omassa tekemisessään, vain tuolloin voimme kehittyä ja päästä eteenpäin. Sopivan kriittinen, mutta kuitenkin samaan aikaan armollinen itselle. Siinäpä onkin haastetta kerrakseen.
Itsekriittisyys on musiikin saralla varmaan aika yleistäkin. Sopiva itsekritiikki edistää meitä ja saa aikaan parempaa tulosta - kuitenkin niissä rajoissa, että se ei veisi itse esiintymisestä pois nautintoa. Musiikki on ilon asia ja se, että sitä saa jakaa ihmisille, antaa hyvin paljon. Kun uskaltaa olla oma itsensä, tehdä itselleen tärkeää asiaa sydämellään, saa aikaan hyvää. Sano itsellesi: Minä osaan ja onnistun ja pystyn siihen. Silloin pystytkin ja onnistut!
Jännitys - hyvästä vai pahasta
Kun asiat, joita teet jännittävät, kertoo se vain siitä että se on sinulle tärkeää. Jännitys on yhtälailla tärkeä tunne siinä missä muutkin tunteet. Kun hyväksyt sen, vapaudut siitä aina enemmän ja enemmän ja jännityksen tunne ei tunnu enää niin epämiellyttävältä. Jännitys on positiivinen asia, mutta hyvin usein saatamme kokea sen negatiivisena. Muistan miten itse aikoinani jännitin koulussa esiintymistä niin paljon, että tuntui kuin sydän hakkaisi kohta ulos kurkusta. Olin aika yksin asian kanssa, eikä jännityksestä oikeastaan koskaan puhuttu, ei koulussa eikä myöskään soittotunneilla. Ehkä oletettiin vain, että kun joku muukin pystyy esiintymään, minäkin yhtälailla pystyn.
Tällaisissa tilanteissa usein ihminen saattaa jäädä aika yksin. Opettajien tulisi olla herkillä tällaisissa tapauksissa, etsiä ratkaisuja ja vaihtoehtoja jännityksen purkamiselle. Yksi perusasia on siitä puhuminen, joka monta kertaa jää täysin huomiotta esimerkiksi soittoharrastuksessa. Jotkut saattavat jopa lopettaa soittamisen vain sen vuoksi, että muiden edessä esiintyminen on niin kammottavaa. Jännitykselle löytyy onneksi paljonkin tapoja joilla sitä käsitellä. Itse omassa opetuksessani pidän huolen siitä, että lapsi tai nuori saa puhua avoimesti mitä kokee mennessään esiintymään. Siitä ei tarvitse tehdä numeroa, mutta opettajan on hyvä kertoa esimerkiksi ensikertalaiselle, millainen tilanne esiintyminen on ja näin valmistaa lasta henkisesti. Lapsia ja yhtälailla nuoria, voi laittaa soittamaan alkuun yhdessä, jolloin esiintyjä saa positiivisen olon esillä olemisesta. Pienillä asioilla voi helpottaa lapsen ja nuoren oloa. Unohtamatta kannustavaa ja positiivista ilmapiiriä.
Puhuimme vasta kouluruokalassa muutamien muusikoiden kanssa kyseisestä asiasta. Keskustelussa tuli ilmi se, miten esimerkiksi huippu-urheilijoilla on aina mentaalivalmentajat. Samalla tavoin koen, että musiikissa oma opettaja toimii samalla myös mentaalivalmentajana. Usein on kuitenkin tullut ilmi monissa keskusteluissa, että oma opettaja ei ole osannut antaa tai olla tukena tällaisissa asioissa. Tämä on toki iso asia, jos miettii ihmistä joka todella kamppailee jännityksen kanssa. Jos hän ei saa siihen tukea opettajaltaan, jää tuolloin oppilas aika yksin tunteen kanssa. Monilta voi löytyä kaveripiiristä ihmisiä, joilta saa vertaistukea mm. jännitykselle. Vanhempi voi myös toimia tärkeänä tukijana lapselle ja nuorelle.
Ilon kautta tekeminen ja siitä nauttiminen joka asiassa on tärkeää. Olkoot muusikko, urheilija, kirjailija tai mitä tahansa muuta. Kun omasta jutustaan nauttii ja pystyy siitä iloitsemaan, kantaa se elämässä pitkälle ja saa siitä muillekkin ympärillä olijoille hyvää mieltä.